{"id":223,"date":"2021-07-21T08:27:04","date_gmt":"2021-07-21T08:27:04","guid":{"rendered":"https:\/\/www.outiaho.fi\/?p=223"},"modified":"2021-07-21T18:14:53","modified_gmt":"2021-07-21T18:14:53","slug":"piirtamisestani","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.outiaho.fi\/?p=223","title":{"rendered":"Piirt\u00e4misest\u00e4ni"},"content":{"rendered":"\n<p class=\"has-small-font-size\">Oma piirt\u00e4miseni perustuu toistoon. Viivaa viivan viereen, ympyr\u00e4\u00e4 ympyr\u00e4n viereen. Alussa k\u00e4si piirt\u00e4\u00e4 kiireisesti ja j\u00e4nnittyneesti, tottelee mieless\u00e4 py\u00f6rivi\u00e4 ajatuksia, pyrkii t\u00e4ydellisyyteen ja virheett\u00f6myyteen. J\u00e4ljest\u00e4 n\u00e4kee jos olo tuntuu kiireiselt\u00e4 tai jokin asia vaivaa mielt\u00e4. Pikkuhiljaa viivojen joukosta syntyy kokonaisuus, jota silm\u00e4 ja mieli edelleen j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t ja luokittelevat itselleen tuttuihin olomuotoihin. Tiedostamaton mieli etsii tasapainoa, kaaokseen j\u00e4rjestyst\u00e4 ja rytmi\u00e4, paikalleen pys\u00e4htyneeseen ty\u00f6h\u00f6n liikett\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4\u00e4. N\u00e4m\u00e4 valinnat n\u00e4kyv\u00e4t muotojen kohtaamisina, sulautumisina ja rajautumisina.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Vaikka pyrinkin hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4\u00e4n sattumaa ovat teokseni rajautuneet k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n ehe\u00e4\u00e4n muotomaailmaan. Tasapainoilen kaaoksen ja j\u00e4rjestyksen, j\u00e4rjestyksen ja kaaoksen v\u00e4lill\u00e4. Kun teos on edennyt tiettyyn pisteeseen, mieli alkaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tutkia teoksen muotoja ja rakennetta sek\u00e4 luokittelemaan elementtej\u00e4 suhteessa toisiinsa.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">J\u00e4rjestyksen kaipuu on luontaista ihmiselle. Rakenteiksi ja kaavoiksi j\u00e4rjestetyt asiat rakentavat ehe\u00e4\u00e4 maailmankuvaa. Toisaalta ihmisell\u00e4 on tarve ylitt\u00e4\u00e4 k\u00e4sityskykyns\u00e4 rajat ja astua j\u00e4rjestyksest\u00e4 kaaokseen. Matti Rautaniemen mukaan taide ja uskonto ovat molemmat keinoja astua ep\u00e4j\u00e4rjestyksen alueelle \u201dvalvotuissa olosuhteissa\u201d. Ne ovat kulttuurin osa-alueita, joilla tuntematon on rajattu k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon&nbsp;(Rautaniemi 2004):<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><em>&#8221;Tiede, filosofia, taide ja uskonto voidaan kaikki n\u00e4hd\u00e4 kehyksin\u00e4 joiden sis\u00e4lle todellisuutemme rajautuu. Samalla ne ovat suuremman, kulttuuriksi kutsutun kehyksen osia. Kehys n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 rajatun osan todellisuudesta, sen reunojen ulkopuolelle j\u00e4\u00e4 ep\u00e4j\u00e4rjestys. Kyse on j\u00e4rjestyksen luomisesta kaaokseen. Luonnon muotojen sekamelskasta erotetaan s\u00e4\u00e4nn\u00f6lliset geometriset kuviot, metelin seasta sanat ja musiikilliset harmoniat.&#8221;<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Teoksissani on usein ehe\u00e4 muotomaailma. Koen, ett\u00e4 t\u00e4t\u00e4 muotoa ei tarvitse liiemmin analysoida, sen voi aistia ja kokea omakohtaisesti. Mielest\u00e4ni hyv\u00e4t ja merkitykselliset teokset ymm\u00e4rret\u00e4\u00e4n selitt\u00e4m\u00e4tt\u00e4kin.&nbsp;Taiteilijan omat tiedostetut tai tiedostamattomat kokemukset ovat l\u00e4ht\u00f6kohta teokselle, mutta lopullinen tulkinta syntyy aina kokijan mieless\u00e4.&nbsp;Taiteen el\u00e4myksellinen teht\u00e4v\u00e4 on vapauttaa ihminen maagiseksi hetkeksi kaikilta selityksilt\u00e4: antaa mahdollisuus luoda omia merkityksi\u00e4 ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4kseen itse\u00e4\u00e4n ja olemisensa perusteita.<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Aasialaisessa filosofiassa muodon t\u00e4ydellinen hallinta vapauttaa muodosta. Ei tarvitse mietti\u00e4 mit\u00e4 tehd\u00e4 ja miten kun kaikki on jo ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tty. Se vapauttaa mielen tyhjyydelle, eli tilalle, jossa mik\u00e4\u00e4n ajatus ei j\u00e4\u00e4 vaivaamaan. Mielen tyhjyys tarkoittaa buddhalaisessa filosofiassa &#8221;t\u00e4ytt\u00e4&#8221; &#8211; t\u00e4ydellist\u00e4 ja aktiivista mielen tilaa, jossa ajatukset liikkuvat vapaasti ilman rajoitteita. (Ev\u00e4soja 2008, s.104)<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\"><em>\u201cWabi-sabi is a beauty of things imperfect, impermanent, and incomplete.<br>It is a beauty of things modest and humble.<br><\/em><em>It is a beauty of things unconventional.\u201d&nbsp;(Koren&nbsp;2008)<\/em><\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Piirt\u00e4miseni filosofiaa m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t my\u00f6s k\u00e4sitteet sattuma, ep\u00e4t\u00e4ydellisyys ja arjen estetiikka. Japanilaisessa estetiikassa ep\u00e4t\u00e4ydellisyyden ja keskener\u00e4isyyden k\u00e4sitett\u00e4 kuvataan usein termeill\u00e4&nbsp;<em>wabi<\/em>&nbsp;ja&nbsp;<em>sabi<\/em>. Sanat eiv\u00e4t ole merkitykselt\u00e4\u00e4n synonyymej\u00e4, mutta ne viittaavat samoihin esteettisiin arvoihin. Sana&nbsp;<em>wabi&nbsp;<\/em>kuvaa karua, pelkistetty\u00e4 ja viimeistelem\u00e4t\u00f6nt\u00e4 ulkomuotoa korostaen arkip\u00e4iv\u00e4isen el\u00e4m\u00e4n estetiikkaa. Sana<em>&nbsp;sabi<\/em>&nbsp;tarkoittaa surumielist\u00e4, syrj\u00e4\u00e4nvet\u00e4ytyv\u00e4\u00e4 tai yksin\u00e4isyytt\u00e4. Sabi kuvastaa hetkellist\u00e4 mielentilaa ja tunnelmaa, henke\u00e4 &#8211; ei konkreettista teoksen olemusta. (Ev\u00e4soja 2008).<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-small-font-size\">Wabi-sabi on hyv\u00e4ksymist\u00e4. Sen my\u00f6nt\u00e4mist\u00e4, ett\u00e4 kaikki muuntuu tilassa ja ajassa. Se on irtautumista opituista kriittisist\u00e4 asenteista ja vaatimuksista, jotka tukeutuvat tiettyyn tulkintaan t\u00e4ydellisyydest\u00e4. L\u00e4nsimaalaisessa (post)modernismissa korostuu absoluuttisuus, pysyvyys, looginen ja rationaalinen k\u00e4sitteiden konkreettisuus ja niiden julkituominen. Japanilaisessa estetiikassa teosten arvo on henkil\u00f6kohtaisessa kokemuksessa, kaiken muuttuvuudessa ja suhteellisuudessa. Teosten kauneus sis\u00e4ltyy yksinkertaisuuteen ja ep\u00e4t\u00e4ydellisyyteen. Sen kokee huomaamattomissa ja ylenkatsotuissa pieniss\u00e4 yksityiskohdissa, pieniss\u00e4 muutoksissa ja mikromaailman kauneudessa. (Koren 2008)<\/p>\n\n\n\n<h3 class=\"wp-block-heading\">L\u00e4hteet:<\/h3>\n\n\n\n<p class=\"has-extra-small-font-size\">Ev\u00e4soja Minna\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Bigaku, japanilaisesta kauneudesta. Tammi 2008<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-extra-small-font-size\">Koren Leonard\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0Wabi-Sabi for Artists, Designers, Poets &amp; Philosophers, <br>                               Imperfect Publishing 2008<\/p>\n\n\n\n<p class=\"has-extra-small-font-size\">Rautaniemi Matti&nbsp;&nbsp;&nbsp;RAJATTU JA RAJATON 2004, s\u00e4hk\u00f6inen julkaisu (luettu 21.7.2021), julkaisussa Virta 1: Rajat, rakenteet ja hajoaminen, &nbsp;&nbsp;http:\/\/ <a href=\"http:\/\/docplayer.fi\/3209629-1-rajat-rakenteet-ja-hajoaminen-kaiken-loppu-mika-ratto-vril-rajattu-ja-rajaton-omenoista-ja-juurista-valaistuminen.html\">http:\/\/docplayer.fi\/3209629-1-rajat-rakenteet-ja-hajoaminen-kaiken-loppu-mika-ratto-vril-rajattu-ja-rajaton-omenoista-ja-juurista-valaistuminen.html<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Oma piirt\u00e4miseni perustuu toistoon. Viivaa viivan viereen, ympyr\u00e4\u00e4 ympyr\u00e4n viereen. Alussa k\u00e4si piirt\u00e4\u00e4 kiireisesti ja j\u00e4nnittyneesti, tottelee mieless\u00e4 py\u00f6rivi\u00e4 ajatuksia, pyrkii t\u00e4ydellisyyteen ja virheett\u00f6myyteen. J\u00e4ljest\u00e4 n\u00e4kee jos olo tuntuu kiireiselt\u00e4 tai jokin asia vaivaa mielt\u00e4. Pikkuhiljaa viivojen joukosta syntyy kokonaisuus, jota silm\u00e4 ja mieli edelleen j\u00e4rjest\u00e4v\u00e4t ja luokittelevat itselleen tuttuihin olomuotoihin. Tiedostamaton mieli etsii tasapainoa,&hellip; <a class=\"more-link\" href=\"https:\/\/www.outiaho.fi\/?p=223\">Jatka lukemista <span class=\"screen-reader-text\">Piirt\u00e4misest\u00e4ni<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":224,"comment_status":"open","ping_status":"","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":[],"categories":[1],"tags":[13,11,12],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/223"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=223"}],"version-history":[{"count":4,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":228,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/223\/revisions\/228"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/224"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=223"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=223"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.outiaho.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=223"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}